Valtava leikkipaikka = lapsiystävällinen ravintola Helsingissä

Ajattelin, että voin tämän verran laajentaa remontin ulkopuolelle, kun tässä tulee noita lapsia välillä sivuttua. Aihe on kuitenkin sellainen, josta itsekin joskus epätoivoissani googlailen.

Viikonloppuna koimme isommalla ystäväporukalla harvinaisen hetken: kuuden alle 5-vuotiaan lapsen ja neljän vanhemman rentoutuneen lounaan. Siis sellaisen harvinaislaatuisen, jossa aikuisilla ei ole ruokailun päättyessä lainkaan jyrän alle jäänyt olo.

Usein ravintolakeikan jälkeen on, vaikka kaikki olisi mennytkin hyvin.

Se johtuu siitä, että ravintolassa jopa hyvin käyttäytyvien (pikku)lasten kanssa aikuinen on jatkuvassa viritystilassa, jossa yrittää huomioida muut asiakkaat, saada lapsensa käyttäytymään ja syödä ruokansa lämpimänä.

Mutta. Mikä mahdollisti tällä kertaa tilanteen, jossa neljä aikuista ja kuusi lasta poistui ravintolasta hyvinsyöneenä ja voisiko jopa sanoa…rentoutuneina?

Vastaus oli ravintola Loiste.

Ja sen valtava leikkihuone.

Huoneessa oli paljon erilaisia leluja (myös videopelejä, joihin meidän lapset oli liian pieniä) ja runsaasti tilaa leikkiä, erillisessä tilassa, ei jossain epämääräisessä nurkassa ravintolan perällä. Huone oli turvallinen (ei pahoja vaaranpaikkoja, jos sellaiseksi ei laske tuolilta tippumista) ja siisti. Haluan vielä alleviivata sanaa siisti. Aika monet lasten leikkitilat on luokattoman sotkuisia ja lähmäisiä. Täällä antoi lapsensa hyvillä mielin kontata ilman välitöntä pelkoa oksennustaudista.

Suosittelen lämpimästi. 3,5- ja 4-vuotiaat leikkivät tilassa keskenään, vaikka suoraa näköyhteyttä huoneeseen ei ollutkaan.

Henkilökunta otti lapsiporukan hyvin vastaan, laittoi pöydän leikkihuoneen läheisyydestä, teki tilaa kolmille vaunuille ja kuunteli toiveet siitä, missä järjestyksessä ruoat tuotiin pöytään, jotta aikuiset söivät rauhassa alkuruoat ennen kuin lapset ryntäsivät lihapulla-annoksilleen.

Lisäplussaa kauniista maisemista kymppikerroksessa, johon pääsi rattaiden kanssa suht iisisti hissillä.

Ruoka oli ihan perushyvää, ei tosin ihan hintansa väärti. Mutta tilanne oli sen verran rentouttava, että siitä maksoi mielellään muutaman lisäeuron.

Seurueesta joku oli käynyt aiemminkin ja kehui Loisteen lounasta viikolla, silloin kuulemma ruoka oli parempaa.

Lapset söivät lihapullia ja perunamuusia (listalla oli myös siiderimaissikanaa ja paistettua nieriää, ei nauravia nakkeja = aina loistava merkki). Lautasille jäi vain punakaalia, joten kelpasi.

Alleviivatakseni keikan onnistuneisuutta kerron, että lounas kesti melkein kolme tuntia. Jokainen pikkulapsiperheellinen tietää, että niin kauaa ei vietetä missään, missä ei viihdytä.

Varatkaa pöytä etukäteen.

Ps. Me käymme aika usein ravintoloissa, joten ajattelin tiputella blogiin myös jatkossa vastaavia juttuja. Sopivasti remppa-aiheiden väliin.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s